Viime viikon torstaina 29.3. Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto hyväksyi AYY:n yrityssuhteille eettisen linjan. Idea tällaisen eettisen linjan tekemiseen kumpusi vuoden 2011 syksyllä koetusta NesteOil-tapauksesta, jonka jäljiltä heräsi kysymys AYY:n yhteistyökumppaneista: miten tulevaisuudessa yhteistyökumppanit voitaisiin valita siten, että sopimuksia ei koettaisi loukkaaviksi ja ylioppilaskunnasta vieraannuttaviksi? Linjan tarkoitus on antaa yrityssuhdesektorille selkeät valintakriteerit ns. hyvistä, AYY:n näköisistä yhteistyökumppaneista.

Linjaa valmisteltiin koko alkuvuosi. Edustajiston kanssa asiasta keskusteltiin iltakoulussa, sähköpostilistalla ja facebookissa. Lisäksi läpinäkyvyyden ja linjan kattavuuden takaamiseksi ehdotus oli kommentoitavana erityisasemayhdistyksillä, jotka edustavat suurinta osaa AYY:n jäsenistöstä. Harmikseni en saanut kunnon kommentteja erityiasemayhdistyksiltä. Toisaalta kyseinen linja ei suoraan vaikuta heidän toimintaansa.  Puolestaan edustajiston sähköpostilistalla keskustelu oli positiivisen vilkasta, vaikka lopputulemana ainoa kunnolla esiin noussut huoli oli kiellettävien päätoimialojen listaus ja se, miten ase määritellään.

Kielletyissä päätoimialoissa oli listattuna aseteollisuus. Wikipedian perusteella katsottu aseen määrityksen pohjalta sain muutaman huolestuneen viestin, jossa tiedusteltiin, ovatko Fiskars, J.Martiini, Roselli, Mora, Gränsfors ja Hackmann “kiellettyjen” yritysten listalla, koska ne valmistavat lyömäaseita tai teräaseita. Oma lisäkysymykseni on, entäs astalot? Onko Tiivi vastuusta siitä, että heidän rikkoutuneesta ikkunasta irrotetulla lasinpalalla vahingoitetaan toista ihmistä? Ei, koska kyseinen tuote ei ole kehitetty toisen ihmisen vahingoittamiseksi. Onko Fiskars valmistanut kirveensä tai Mora puukkonsa sitä varten, että sillä voisi parhaiten vahingoittaa toista ihmistä? Minun mielestäni ei, mutta konekivääri on varmasti suunniteltu kyseistä käyttötarkoitusta varten ja se joka väittää, että konekivääri on valmistettu johonkin muuhun käyttötarkoitukseen, voi ihan rauhassa olla trollaamatta 🙂 Ymmärrän kyllä, että linja täytyy saada aukottomaksi ja “vedenpitäväksi”, eikä tulkinnalle saa jättää tilaa.

Edustajiston enemmistön päätöksellä aseteollisuus kuitenkin poistettiin kiellettyjen päätoimialojen listasta. Itse hieman yllätyin edustajiston päätöksestä, sillä todellisuudessa  aseteollisuuden listaaminen kiellettyihin päätoimialoihin olisi tarkoittanut, että mahdollinen yhteistyö esimerkiksi Sakon kanssa päätettäisiin edustajistossa. Tällä kertaa edustajisto päätti rajoittaa omaa päätösvaltaansa ja antoi päätösvastuun kokonaan yrityssuhdesektorille.

Linja on nyt hyväksytty ja lyöty pöytään, muutamasta eriävästä mielipiteestä huolimatta. Työ minun osaltani linjapaperin parissa on tehty ja voin seuraavaksi keskittyä etsimään AYY:lle yhteistyökumppaniksi korruptoitumatonta venäläistä aseteollisuuden yritystä 😉

Jani Kalasniemi, yrityssuhteet

Opiskelijoiden mielenterveys puhututtaa ja nostattaa tunteita. Täällä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa se on puhuttanut jopa edustajistoa, joka nosti opiskelijoiden mielenterveyden edistämistyön yhdeksi ylioppilaskunnan kuntavaalitavoitteista. Myös Ainossa 1/2012 ilmestynyt pysäyttävä lukijakertomus kohahdutti opiskelijayhteisöä karmivalla esimerkillä siitä, miten apua pyytäessä kaikki voi mennä pieleen.

Tuskin kukaan kiistää mielenterveyden ja siitä puhumisen tärkeyttä. Yliopisto-opiskelijoiden yksinäisyys, masentuneisuus ja ahdistuneisuus ovat vakavia asioita. Mutta mitä sitten pitäisi tehdä?

Mielenterveysongelmat eivät nykyään ole julkisessa keskustelussa niin suuri tabu kuin aikaisemmin. Henkilökohtaisella tasolla aihe on kuitenkin yhä erittäin arka. Harva on valmis avoimesti myöntämään mielenterveytensä horjuneen, vaikka apua olisikin saanut ja tilanteesta onnellisesti selvinnyt. Prosessi on usein rankka ja etenkin sen aloittaminen raskasta. Jokainen, joka on joskus joutunut myöntämään heikkoutensa anonyymille äänelle teletornin tuolla puolen tietää, ettei avun pyytäminen ole helppoa.

Yhteydenoton ja avun pyytämisen kynnyksen madaltamiseen on tarttunut myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). Syksyllä 2011 käynnistetyssä sähköisen hoidontarpeen arvioinnin pilotissa mukana ollut syömishäiriötapausten tunnistamiseen ja hoitoon ohjaamiseen räätälöity hoitopolku laajentuu pilottivaiheen jälkeen toivottavasti myös muihin mielenterveydellisiin ongelmiin. Tällöin arvion oman tilansa vakavuudesta voi tehdä turvallisesti verkon välityksellä ilman, että täytyy pystyä kakaisemaan luuriin, mikä ahdistaa ja miten paljon.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on tehnyt pitkään laajamittaista työtä opiskelijoiden mielenterveyden edistämiseksi.  Vuoden vaihteessa YTHS:n mielenterveyssektorilla jonotilanne oli tyydyttävä: tällä hetkellä hoito­ta­kuujonoissa Helsinki-Espoon alueella on runsaat 100 opiskelijaa. Mielenterveyden ja yleisterveyden sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta mahdollisimman moni saa apua mahdollisimman nopeasti.

Hoitoon hankkiutuminen on arka asia: terveystarkastuksessa nuivan käytöksen saattaa ohittaa olan kohautuksella, mutta oman pääkoppansa sisusta raottaessa toivoo hoitohenkilökunnalta erityistä hienotunteisuutta. Ammattimaisuutta saa ja pitää edellyttää. Sekä hyvistä että huonoista hoitokokemuksista on parasta antaa palautetta suoraan Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle (Palaute Löytyy myös YTHS:n etusivulta “Palaute”-pylpyrän takaa). Vain siten säätiö voi kehittää omia palvelujaan ja vähentää kauhukertomusten määrää.

Optimitilanteessa jonot lyhenevät, koska yhä harvempi tarvitsee hoitoa. Tämä ennaltaehkäisevä työ on sitä, joka kuuluu meille kaikille.

Miten ylioppilaskunta voisi sinun mielestäsi edesauttaa opiskelijoiden mielten terveyttä?

Terveisin,

Lotta Aarikka

Asiantuntija, edunvalvonta

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Toisena henkilövalintana valittiin Varpu Vuoristo vaihtostipendin jakotoimikuntaan. Sen jälkeen siirryttiinkin päättämään AYY:n lipusta ja siihen liittyvästä ohjesäännöstä. Vaikka asia tuli päätettäväksi harmittavan nopealla aikataululla, kelpasivat tunnustyöryhmän pohjaesitykset edustajistolle. Niinpä viime vuoden ad hoc ratkaisu korvautuu täksi itsenäisyyspäiväksi lipulla, jossa “on vastalohkoisesti jaettu lippu, jonka yläkentässä on purppurapohjalla viisi nousevaa aaltokoroista riukua, alakenttä on kokonaan purppuraa.”

Loput kokouksesta olikin sitten luonteeltaan keskusteluasioita. Ensin käytiin perusteellinen katsaus KY-AYY-omaisuuskysymyksen taustaan ja edistymiseen, sitten AYY:n tuleviin asuntorakennushankkeisiin. Omaisuusasia kirvoitti muutaman säpäkän tiedustelun ja toiveita asian lopullisen ratkaisun perään, minkä lisäksi Tulamon aloitteesta päätösesitystä muokattiin hieman laveammaksi. Rakennushankkeissa jo aiemmin esillä olleiden Aalto Villagen ja Jätkäsaaren lisäksi Ossin Linnan (Otakaari 18) puuttuvan A-rapun rakentamista on aloitettu valmistelemaan, ja rakentamisesta päätetään näillä näkymin jo keväällä. Asunnot herättivät edustajistossa mielenkiintoa, ja teemasolujen ja yhdistystilojen ohella ehdotettiin opiskelijoiden ottamista mukaan suunnitteluun.

Hallituksen varapuheenjohtaja Poikolainen esitteli strategian, toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelua. Macbookin adapteri, kalvojen värivalinnat ja kehno tykki yhdistelmänä toivat taululle näkymään vihreänkeltaista mössöä, mutta Poikolaisen sana tavoitti silti yleisön ja keskustelu oli rakentavaa. Erityisesti budjetin tasapainottamisesta ja toimintasuunnitelman vuotuisista teemoista esitettiin mielipiteitä. Poikolaisen esitysten välillä hallituksen jäsen Karkola tiedusteli evästystä AYY:n SYL-delegaatiolle. Sitä ei tullut.

Viimeisenä varsinaisena asiana käsiteltiin hallituksen vastausta Arnkilin viime kokouksessa esittämään ponteen. Ponsihan ei velvoita hallitusta toimimaan, ainoastaan vastaamaan, mutta hallitus esitti silti koeäänestystä toimintavaihtoehdoista. Alkuperäinen ponsi koski siis taikkilaisten asuttamista – ennen vuotta 2010 aloittaneilla taikkilaisilla ei ole ollut mahdollisuutta hakea AYY:n asuntoja vaikka asumisaikaa on heiltäkin AYY:n näkökulmasta kulunut. Arnkilin ponsi kaipasi poikkeuspäätöksen tekemistä ja asumisoikeuden venyttämistä taikkilaisten osalta. Hallitus oli selvityksen jälkeen päätynyt toteamaan, ettei tällainen poikkeus olisi perusteltu tai oikeudenmukainen, mutta halusi joka tapauksessa suuntaa-antavan äänestyksen. Vilkkaan keskustelun jälkeen Arnkilin alkuperäinen toive sai jälleen äänestyksessä edustajiston tuen, eli edustajisto päätyi asiassa eri tulokseen kuin hallitus.

Muissa esille tulevissa asioissa todettiin, että 13.10. saa epäonnistua ja että edustajiston kaato on suunnitteilla.

Seuraavan kerran edustajisto kokoontuu marraskuussa.

Terveisin,

Atte, edustajiston puheenjohtaja

AYY:n edustajisto kokoontui vuoden viidenteen kokoukseensa syyskuun 14. päivä Dipoliin.Lista oli pitkä, sisältäen peruspalikoitten ohessa SYL-liittokokoukseen valmistautumista,kuntavaaleja ja monen monta ohjesääntöpäivitystä. Kokous venähtikin iltamyöhään nopeuttamistoimista huolimatta. No, kun päätettävää on, sitä on – ja jälleen kerran asioista otettiin selvää vasta kokouksessa. Viimeviikkoiseen iltakouluun saapui kymmenkunta ansiokasta edaattoria pureskelemaan kokouskohtia etukäteen, ja maililistalla ei etukäteen keskustelua juuri käyty.
Heti kokouksen alkuun ilmoitusasioiden jälkeen päästiin valitsemaan edarille uusia varapuheenjohtajia varapuheenjohtaja Jääskeläinen valmistuttua oivallisesti diplomi-insinööriksi ja varapuheenjohtaja Peltola hypättyä AYY:n koulutuspoliittisen asiantuntijan hommiin pientä opiskelijaa puolustamaan. Uusia varapuheenjohtajaehdokkaita ilmaantui tasan yksi, arkkitehtiopiskelija Noora Lehtovaara. Noora veikin kisan suvereenisti, ja nyt edustajiston puheenjohto on turvallisesti itävantaalaisten käsissä. Toista varapuheenjohtajaa ei siis valittu, joten paikka on edelleen halukkaalle tarjolla.

Noora pääsikin heti nuijan varteen, kun allekirjoittanut jääväsi itsensä viime vuoden tilinpäätöksen ja vastuuvapauden myöntämisen käsittelystä. Toukokuussa pöydätyt kokouskohdat päätettiin nyt hyväksyä väittelyn ja parin eriävän mielipiteen saattelemana. Näistä jatkettiin talousinformaatioon, jossa talousjohtaja esitteli talousturbulenssin painamia sijoituksia ja vuoden kulunseurantaa. Seurannut keskustelu polveili myös ehdotuksiin vuokratuottojen käytöstä muun toiminnan rahoittamiseen. Aiemmin edustajisto on linjannut, ettei näin tehdä – saa nähdä tekeekö joku nykyisestä tai uudesta edustajisto aloitteen linjan muuttamiseksi.

Hallitusinformaatiossa kuultiin mitä hallitus on saanut kesällä aikaiseksi ja mitä seuraavaksi on tulossa. Edustajisto oli varsin hereillä ja tenttasi miltei jokaista hallituslaista tekemisistään. Hyvä boogie jatkui lähetekeskustelussa ensi vuoden kuntavaaleista. Pääkaupunkiseudun kuntarajat haluttaisiin pois, mutta mielipide-eroja oli asian itseisarvosta verrattuna rajojen aiheuttamien ongelmien poistoon. Lisäksi ehdotettiin muiden vaikuttajatahojen (mm. HYY, TEK ja SEFE mainittiin) tekemisten kartoittamista ja yhteistyön aloittamista, ja keskittymistä muutamaan kärkiteemaan. Useammassa puheenvuorossa ilmaistiin huoli nuorten mielenterveydestä ja syrjäytymisestä, ja vaikuttaa halutaan sekä Helsingissä että Espoossa.

Hallituksen esitys SYL-liittokokoukseen osallistumista määrittelevästä johtosäännöstä pistettiin kokouksessa muutamalta osin uusiksi. Poistettu eri alojen edustavuus kirjattiin takaisin, ja liittaridelegaation valinnassa jatketaan viimevuotiseen malliin sen sijaan että hallitus olisi valinnut koko delegaation. 14 paikasta 5 on hallituksen käsissä, loput ryhmien nimettävänä. Haku on joka tapauksessa nyt auki, eli jos siis halajat suomalaisen ylioppilasliikkeen suurkäräjille, ilmoittaudu täällä.

SYL-kohdassa kello raksutti jo pitkälle neljättä tuntia, ja ensimmäistä kertaa rajoitettiin puheenvuorojen pituutta (kahteen minuuttiin), mikä karsikin puheenvuoroista ylimääräistä lätinää muutaman keskeytyksen jälkeen. Kokouskohtia oli kuitenkin jäljellä vielä pitkä liuta, kaikki samantyyppisiä ohjesääntöjen päivityksiä. Kun iltakoulun jälkeen ei ollut tullut maililistalle yhtään muutosesitystä tai kysymystä, nopeutettiin käsittelyä. Käsittelyssä vaihtoehtoina oli kussakin kohdassa päättää joko hyväksyä hallituksen esittämät muutokset, tai sitten siirtää asian käsittely ensi kokoukseen. Tämä ei ollut ehkä se nätein tyyli, mutta tehokas. Ja kun kyseessä olivat ohjesäännöt eikä jokin välittömään toimintaan johtava päätös, voi kuka tahansa tyytymätön edaattori tuoda mieleisiään muutosesityksiä joka tapauksessa mihin tahansa seuraavaan (tai mihin tahansa) kokoukseen. Muutenkin kyseisiä ohjesääntöpäivityksiä on valmisteltu jo pitkään ja vaikutuksen mahdollisuuksia on ollut nähdäkseni riittävästi.

Joka tapauksessa asumisen ohjesäännöt, yhdistysohjesääntö ja edarin työjärjestys on nyt päivitetty ajan tasalle ja aiempia tulkinnanvaraisia kohtia on korjattu. Lisäksi pontena hyväksyttiin Ilmari Arnkilin esitys taikkilaisten asumisajan oikeudenmukaisemmasta laskemistavasta.

Seuraavan kerran edustajisto kokoontuu 12.10.

Terveisin,

Atte, edustajiston puheenjohtaja

2013 se tulee! Mielenkiintoinen, radikaali ja ehkä pelottavakin kandiuudistus nimittäin. Tulevaa uudistusta valmistelevan ryhmän jäsenenä olen nähnyt läheltä, mitä tuleman pitää ja uskon että lähes tarkalleen kahden vuoden päästä opiskelijoilla on aihetta juhliin – ei hautajaisiin. Miksi? Minäpä kerron ja toivon että kuuntelette, koska se koskettaa valtaosaa teistä olennaisesti.

Kandiuudistus, siis hä?

Aikanaan TKK:lla pariinkin kertaan hyväksi yritykseksi jäänyt tekniikan kandin täysremontti on Aallon myötä vihdoin totta. Uudistus ei tällä kertaa toivottavasti jää kosmeettiseksi vaan vanhoja rakenteita heitetään romukoppaan urakalla, jotta opiskelusta tulisi joustavampaa ja joutuvampaa. Uudistuksen taustalta löytyy moniakin epäkohtia, joista esimerkiksi yltiösekava moduulirakenne, ensimmäisen vuoden matematiikkatyrmäys ja opintojen huono eteneminen lienevät monille omakohtaisesti tuttuja. Jotta näihin ja moniin muihin ongelmiin saataisiin ratkaisu, on uuden tutkintorakenteen suunnittelussa lähdetty puhtaalta pöydältä. Valmistelutyössä on pyritty miettimään uutta tutkintorakennetta mm. rakenteen, osaamistavoitteiden, johtamisen, hakukohteiden sekä liikkuvuuden näkökulmista. Tulossa on siis ns. iso jytky, jossa on paljon potentiaalia.

Uudistuksen valmistelu on lähtenyt kohtalaisen hyvin käyntiin. Yliopistomaailmassa ennenkuulumattomaan konsensukseen on tähän mennessä päästy ainakin tutkinnon rakenteen pääpiirteistä sekä projektin etenemisen aikataulusta. Näin opiskelijan näkökulmasta on ollut ilo nähdä, kuinka rakennehahmotelmissa on jatkuvasti kiinnitetty huomiota tutkinnon joustavuuteen ja liikkuvuuteen liittyviin kysymyksiin. Miltäs kuulostaisivat esimerkiksi seuraavat – hyvinkin todennäköiset – skenaariot?

• Koulutusohjelman vaihto onnistuu helposti ilman uusia pääsykokeita.

• Matematiikan opinnot ovat jakautuneet tasaisesti kolmelle vuodelle.

• Ryhmätyöhön keskittyviä ja käytännönläheisiä projektikursseja leivotaan tutkintoon sisään.

Kaikkea ei vielä ole täysin lyöty lukkoon ja keskusteluissa on ollut esillä muun muassa ajatus ”avoimesta linjasta”, jolle päässeellä opiskelijalla olisi vielä huomattavasti suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa opintoihinsa. Palaset kuitenkin loksahtelevat yksi kerrallaan ja vinhaa vauhtia paikalleen.

Juna rullaa vauhdilla, haluatko kyytiin?

Kandiuudistus pistettiin kunnolla liikkeelle kevään loppupuolella, kun sitä valmistelemaan perustettiin työryhmä, jossa on edustajia niin tekniikan korkeakouluista (professoreita ja suunnittelijoita), opetuksen kehitysyksiköstä kuin AYY:ltäkin (allekirjoittanut). Valmistelutyön vauhti kiihtyy koko ajan, sillä 2013 saapuu todella pian. Todellinen uudistuksen toteutustyö tehdään korkeakouluissa, joten yhteisistä pelisäännöistä on päätettävä jo tänä syksynä. Oman mausteensa soppaan tuo samaan aikaan toteutettava kauppakorkeakoulun kandiuudistus, jonka kanssa täytyy varmistaa yhteensopivuus liikkuvuuden mahdollistamiseksi.

Haluatko vaikuttaa opintojesi tulevaisuuteen? Syksyllä päätettäviin yleisiin suuntaviivoihin pääset vaikuttamaan esimerkiksi saapumalla lokakuun ensimmäisellä viikolla järjestettävään kandiuudistuksen kick-off –tilaisuuteen, josta lisäinfoa tulee myöhemmin. Myös allekirjoittanut tai korkeakoulujen vastuuprofessorit voivat vastailla kysymyksiinne tai ottaa kommenttejanne vastaan. Vastuuprofessoreina toimivat Eero Eloranta (Perustieteiden koulu), Keijo Nikoskinen (Sähkötekniikan koulu), Juha Paavola (Insinööritieteiden koulu) ja Tapani Vuorinen (Kemian tekniikan koulu).

Ensi vuoden puolella valmistelutyö siirtyy korkeakouluihin, jonka jälkeen opiskelijoita varmasti tarvitaan detaljitason yksityiskohtien hiomiseen ja uusien ideoiden kehittämiseen. Kiltasi opintovastaava sekä koulutusohjelmien opintojen suunnittelijat ovat siinä vaiheessa parhaiten perillä siitä missä mennään. Yhteisön osallistuminen valmistelutyöhön on keskeinen komponentti uudistuksen onnistumisessa, joten hyppää kyytiin. Juna ei vielä ole mennyt!

Mitä tapahtuu killoille?

Kiltojen tulevaisuus kulkee vahvasti käsi kädessä hakukohteiden määrän kanssa. Nykyisellään kiltatoiminta rakentuu vahvasti tiettyyn koulutusohjelmaan päässeiden uusien opiskelijoiden ympärille. Yhteisistä kandiohjelmista puhuttaessa ja huhujen kierrellessä osa killoista on, osittain aiheestakin, pelännyt tulevaisuutensa puolesta. Nämä pelot ovat osittain turhia, sillä on epätodennäköistä että tulevaisuudessa hakukohteina olisivat vain neljä korkeakoulua geneerisine kandiohjelmineen. Ensinnäkin, korkeakoulun yhteinen kandiohjelma ei ole sama asia kuin hakukohteet. On täysin mahdollista että yhteinen kandiohjelma tarkoittaa vain osittain yhteisiä opintoja, joiden rinnalla eri hakukohteiden opiskelijat kävisivät oman aineensa erityisopintoja. Toiseksi, Aallossa ymmärretään että monella koulutusohjelmalla on brändiarvoa, jolla saadaan erittäin kyvykkäitä opiskelijoita, ja jotka kannattaa siksi pitää erillisinä hakukohteina.
Toisaalta on myös totta että hakukohteiden määrä tulee todennäköisesti putoamaan nykyisestä jonkin verran. Tämä saattaa vaikuttaa joidenkin kiltojen toimintaan, mutta vielä on aikaista sanoa missä hakukohteiden yhdistämistä tullaan tekemään. Hakukohteiden määrä on osittain kansallisen tason päätös, joten emme työryhmässä tähän voi kovinkaan paljon vaikuttaa. Hakukohteita miettivän työryhmän lausunnon kuulemme syyskuun loppupuolella, jolloin itsekin olen viisaampi. Tulevat hakukohteet saattavat tuoda muutoksia joidenkin kiltojen toimintaan, mutta vanhan sanonnan uhallakin voisin väittää että aina vanhassa vara ei ole parempi. Uudistuksen kokonaisvaikutus opiskelijalle tulee siis olemaan positiivinen. Jos vaakakupissa painavat sujuvampi, vähemmän kuormittava, Aalto -liikkuvuuden mahdollistava ja enemmän vapaita opintoja sisältävä tutkinto tai toisaalta kiltojen roolin pysyminen täysin samana hamaan tulevaisuuteen, kumman sinä valitsisit?

Summa summarum

Kandiuudistus tulee ja rytäkällä. Suunnittelu on jo pitkällä, mutta vasta uudistuksen toteutuksessa punnitaan, saadaanko sen potentiaalista kaikki irti. Tulemme tekemään kaikkemme ettei uudistus pysähdy hallinnolliseen vastarintaan, systeemin jäykkyyteen tai jää muuten vain puolitiehen. Opetuksen sisältö ei myöskään saa jäädä rakenteellisen palikkaleikin varjoon. Muutos koskettaa kaikkia ja saattaa vaatia sopeutumista killoilta, mutta opiskelijalle nettovaikutus tulee olemaan positiivinen – vaikkakin sen nyt takaa jo moduulirakenteen poistuminen…

Terveisiä koulutuspolitiikan ihmemaasta,
Arjo Laukia

arjo.laukia@ayy.fi

Allekirjoittanut toimii AYY:n hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana ja on erityisesti vastuussa Aalto-yliopistosta ja tulevasta kandiuudistuksesta. Näiden lisäksi hän on Aalto-optimisti ja innoissaan siitä että opiskelijan elämään on tulossa konkreettisia parannuksia.