Kannettu vesi ei pysy kaivossa eikä adressi auta

11.6.2012,

Kolme Aalto-yliopiston opiskelijaa viritteli interwebsiin adressin, jonka esipuheessa penätään parempaa opetusta Aaltoon.

Adressin sisältö peräänkuuluttaa sellaisia asioita, joiden saavuttamiseksi ylioppilaskunta ja sen piirissä toimivat opiskelijajärjestöt ovat työskennelleet jo vuosikymmeniä: kollegiaalista tunnelmaa, inspiroivaa opetusta, ajantasaisten opetusvälineiden ja -metodien käyttöönottoa.

On sinänsä ihailtavaa, että kolme yksityishenkilöä kokoaa joukkovoimaa haasteiden tunnustamiseksi ja niiden voittamiseksi sen sijaan, että kiukuttelisivat kapakkipöydässä keskenään. Kaikkia opiskelijoiden aloitteellisuus ei kuitenkaan miellytä. Adressin kommenteissa puhutaan kovillakin sanoilla siitä, kenellä on vastuu hyvästä opetuksesta ja oppimisesta.

Eräs kommentoija syyttää opiskelijoita vastuun pallottamisesta yliopistolle: ” Oppiminen on ihan aikuisten oikeasti teidän opiskelijoiden omalla vastuulla – jos luennot tai järjestelyt eivät miellytä, opiskelkaa asiat itse tai ryhmissä. Kirjasto ja internet on pullollaan tietoa.” Kysymyksiä herätellään myös sen suhteen, millä konkreettisilla toimenpiteillä tilannetta saataisiin parannettua – adressi ei paranna maailmaa.

Kaikki pamfletissa mainitut kunnianhimoiset parannuskohteet lukeutuvat ylioppilaskunnan tavoitteisiin moninaisista suoritusmahdollisuuksista järkevään tilankäyttöön. Ongelmien konkretisointi ja edistäminen hajoaa hiekkaan siinä missä edunvalvontatyö yleensäkin – vuoria siirretään kivi kerrallaan.

Adressia kitkerästi kommentoineille ja vastuuta huudelleille todettakoon, että kivenraijaustalkoisiin ovat tervetulleita kaikki. Kun on kyse kulttuurinmuutoksesta ja keskinäisestä opiskelun ja opetustyön arvostamisesta, askelmerkkejä ei voi määrittä yksi opiskelija – ei edes kolme aloitteellista ja ansioitunutta sellaista. Vain opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan sekä johtoportaan saumattomalla yhteistyöllä voimme luoda Aaltoon opetuksen ja oppimisen arvostamisen kulttuurin. Kuinka isoa lohkaretta sinä pystyt tänään arjessasi liikauttamaan?

AYY:n koposektori on mukana luovuttamassa adressia yliopiston rehtoraatille 12.6.2012

Tekniikan ja kauppatieteen kanditutkintojen ajallinen rakenne

01.6.2012,

Teesitiivistelmä:

  1. Perusopinnot ja pääainekurssit (sekä kauppiksella menetelmäopinnot) voitava suorittaa kahdessa lukuvuodessa.
  2. Sivuaine voitava suorittaa yhdessä lukuvuodessa.
  3. Vaihto voitava lukea sivuaineeksi.
  4. Pääosan kursseista oltava yhden periodin mittaisia.

Rakenteita ja haasteita

Aallon kauppakorkeakoulussa ja tekniikan korkeakouluissa kandidaattiohjelmien uudistukset etenevät ja tulevat käytäntöön syksystä 2013 alkaen. Tutkintorakenteet on saatu jo kasaan ja ne ovat seuraavanlaiset:

Tekniikan korkeakoulujen kanditutkinnon rakenne:
65-70op perusopinnot
55-50op pääainekurssit
10op kandityö
20-25op sivuaine
30-25op vapaat

Kauppatieteen kanditutkinnon rakenne:
60op perusopinnot
12op menetelmäopinnot
18op kieliopinnot
24op pääainekurssit
12op kandityö + 6op capstone-kurssi
24-30op sivuaine
24-18op vapaat

Selkeät paketit, vaan miten nämä opinnot jaettaisiin sujuvasti kolmelle vuodelle? Meillä on muutama haaste ratkaistavaksi:

  1. Mahdollistetaan kandiksi valmistuminen kolmessa vuodessa.
  2. Tasainen kuormitus koko opiskeluajalle.
  3. Kurssit eivät saa mennä päällekkäin.
  4. Vaihto ei saa hidastaa valmistumista.
  5. Kurssien muodostettava helposti hallittavan johdonmukaisen kokonaisuuden.

Yksinkertaisuudessaan nämä haasteet ratkeavat keskitetyllä opetuksen suunnittelulla ja hyvällä opintojen ohjauksella.

Helpommin sanottu kuin tehty

Kauppatieteissä tuntuvat asiat olevan nykyisellään verraten hyvin. Tekniikan puolella löytyy vaihtelua laidasta laitaan. Ei ole erityisen poikkeuksellista, että opiskelija joutuu lukemaan saman aiheen esitieto- ja syventävää kurssia yhtä aikaa, jos tähtäimessä on vaihtoon lähtö ja kandidaatin tutkinnon suorittaminen kolmessa vuodessa. Kurssit eivät jakaannu tasaisesti, jolloin suoritettavaa yhden lukukauden aikana saattaa olla reilusti yli 30 op.

Hyvin yleistä on, että kurssien opetus järjestetään päällekkäisinä ajankohtina – pääsääntöisesti tiistaisin ja torstaisin klo 10–14.  Perusopinnot ja pääainekurssit loksatavat yleensä hyvin yhteen, mutta auta armias, kun palapeliin pitää sovittaa vielä sivuaine- ja vapaavalinnaiset kurssit. Puhumattakaan paikan löytämisestä opiskelijavaihdolle.

Asiaa eivät helpota myöskään 3op puolen vuoden kurssit. Ne ovat siitä käteviä, että niitä mahtuu opiskelijan tutkintoon monta ja niihin on helppo sisällyttää paljon kuormaa, kun kurssia on kuitenkin puoli vuotta aikaa opiskella. Onko ihme, jos opiskelijoilla on vaikeuksia hallita aikaansa, kun opiskelee kymmentä päällekkäistä ylikuormittavaa kurssia kerrallaan, jotka ovat toistensa esitietokursseja?

Nykyisellään tekniikan korkeakouluissa tulee kandivaiheessa ns. matikkatyrmäys, kun kaikilla on ensimmäisenä vuotena väh. 20op matematiikkaa. Tämän uskotaan heikentävän opiskelijoiden motivaatiota ja siten hidastavan valmistumista. Paras motivaatio matematiikan opiskeluun löytynee silloin, kun opiskelija hahmottaa matematiikan yhteyden alaidentiteettiinsä. (Tietysti myös hyvällä oppimiskeskseisellä opetuksella on osansa.) Matematiikkatyrmäykseen onkin Aallossa jo puututtu hyvällä patenttiratkaisulla: jaetaan matematiikan opetus pitkin viisivuotista opiskelurupeamaa ja opetetaan matematiikkaa silloin, kun sitä eniten tarvitsee.

AYY:n koulutuspoliittinen sektori ratkaisee ongelmasi

Perusopinnot ja pääainekurssit (sekä kauppiksella menetelmäopinnot) on voitava suorittaa kahdessa lukuvuodessa. Kandiohjelma voi tällöin suunnitella kahdesta ensimmäisestä vuodesta helposti hallittavan johdonmukaisen paketin, jossa on tasainen kuormitus, eikä kurssipäällekkäisyyksiä ole.

Jokaiselle opiskelijalle pitäisi siis tarjota mahdollisuus suorittaa perus- ja pääainekurssit kahdessa vuodessa. Vähemmän yllättäen opiskelijat ovat yksilöitä, joilla on erilaisia tarpeita: yksi saattaa olla yksinhuoltaja, kun taas toinen haluaa aloittaa venäjän opinnot ensimmäisenä syksynä. Tarve erilaisilla opintopoluille on siis tärkeä ottaa huomioon.

Sivuaine on voitava suorittaa yhdessä lukuvuodessa. Kun perusopinnot ja pääaine ovat takanapäin, jää sivuaine kolmannelle vuodelle ainoaksi vähemmän joustavaksi kokonaisuudeksi. Muut kolmannen vuoden opinnot ovatkin suunniteltavissa sivuaineen ehdoilla.

Kolmas vuosi voi tarjota hyvän sauman myös lukukauden mittaiselle vaihdolle. Vaihto on voitava lukea sivuaineeksi. On merkittävästi kätevämpää, että opiskelija voi lukea vaihdon sivuaineeksi kuin että vaihdon vuoksi hän joutuisi käymään läpi hyväksilukumenettelyt tai sovittamaan sivuaineensa samalle puolelle vuodelle kandinsa kanssa. Parhaimmillaan kumppanuusyliopistojen kanssa voidaan yhdessä kehittää paikallisia opintoja täydentäviä sivuainekokonaisuuksia.

Pääosan kursseista on oltava yhden periodin mittaisia. Opiskelijan (etenkin kaltaiseni putkiaivon) on sitä helpompi keskittyä opintoihin, mitä vähemmän kursseja hänellä on menossa samanaikaisesti. Jos kurssit ovat lähtökohtaisesti yhden periodin mittaisia, ei niitä helposti satu edes viittä kerrallaan. Samalla opiskelijan tentti- ja DL-kuormaa jaettaisiin tasaisemmin koko vuodelle II- ja IV-periodien tenttijaksojen sijaan.

Näillä eväillä voitaisiin tekniikan ja kauppatieteen kandiopintoja sujuvoittaa. Mainitsemani ajatukset eivät ole erityisen mullistavia. Tällainen järjestely on jo olemassa Suomen onnellisimmilla kauppatieteen kandiopiskelijoilla, Aalto ECON:n Mikkelin kampuksen kansainvälisen liiketoiminnan kandiohjelmassa. Kauppis on muutenkin asian suhteen verrattaen hyvä mesta.

Miltäpä tällainen järjestely vaikuttaisi? Voisiko samantyyppisiä järjestelyitä soveltaa ARTS:n kandiohjelmissa? Jaa ajatuksesi kommenteissa tai AYY:n koulutuspoliittisessa yhteisössä.

Juho Salmi
juho.salmi@ayy.fi
+358 40 537 7012
hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka
styrelsemedlem, högskolepolitik
Member of the Board, Academic Affairs and Education Policy

AYY wants a person in charge of international affairs in every association!

05.4.2012,

Press release: AYY wants a person in charge of international affairs in every association!

 

The international degree students of Aalto University have issued an open letter to associations active within Aalto. 184 students have signed the letter. In the letter they wish for more communication in English and inclusion of international students in the activities of the associations.

 

AYY agrees with the signees about the importance of including international students in student activities. This cannot be done without enhancing the English communication. One of the main points of the plan for trilingualism that directs the activities of AYY is to make it possible for students who do not speak Finnish to have the same possibilities to take part in activities as the Finnish-speaking students. There is of course still much work to be done to ensure that all the different parts of the plan are put into action.

 

The benefits of the internationalization of Aalto are lost if there is no interaction between Finns and international students. One significant justification for internationalization is that Finnish students gain competences needed in society and working life, which are also becoming more and more international. “If international students are isolated from Finnish students in lectures, housing and social life, they have no chance of integrating in the Finnish society. Furthermore, Finnish students will have no chance of developing their language skills and cultural knowledge”, Anna af Hällström, member of the AYY board in charge of international affairs, says.

 

AYY can’t force an association to communicate in English. However, AYY finds it crucial that associations acknowledge the internationalization of Aalto in their activities. We therefore challenge every association board to appoint one person from their midst whose task is to make sure that everyone in the association remembers to communicate also in English. More advice for involving international students in association activities can be found at: /en/associations/international-students-in-associations/

 

Anna af Hällström

member of the board, international affairs

anna.af.hallstrom@ayy.fi

 

Hanna Sauli,

specialist, international affairs

hanna.sauli@ayy.fi

 

 

 

Tiedote: AYY haluaa jokaiseen yhdistykseen KV-vastaavan!

 

Aalto-yliopiston kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat laatineet avoimen kirjeen Aallon piirissä toimiville opiskelijajärjestöille. Kirjeen on allekirjoittanut 184 opiskelijaa. Kirjeessään he toivovat laajempaa englanninkielistä viestintää ja kansainvälisten opiskelijoiden ottamista mukaan toimintaan.

 

AYY on kirjeen allekirjoittajien kanssa yhtä mieltä siitä, että kansainvälisten opiskelijoiden ottaminen mukaan opiskelijatoimintaan on tärkeää. Tämä ei onnistu ilman englanninkielisen viestinnän lisäämistä. AYY:n toimintaa ohjaavan kolmikielisyyssuunnitelman tavoitteena on mahdollistaa myös suomea osaamattomien osallistuminen kaikkeen siihen toimintaan, mikä suomenkielisille on mahdollista. Työtä on toki vielä tehtävänä, jotta suunnitelman viimeisetkin kohdat toteutuvat käytännössä.

 

Aallon kansainvälistymisen hyödyt menevät hukkaan, ellei suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden välillä ole vuorovaikutusta. Yhtenä kansainvälistymisen tärkeänä perusteluna on, että suomalaiset opiskelijat saavat sen kautta valmiuksia, joita tarvitaan kansainvälistyvässä yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. ”Jos kansainväliset opiskelijat eristetään suomalaisista niin luennoilla, opiskelija-asunnoissa kuin vapaa-ajallakin, ei heillä ole mahdollisuuksia integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi suomalaisilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta kehittää kielitaitoaan ja kulttuurienvälistä osaamistaan.”, toteaa AYY:n hallituksen kv-vastaava Anna af Hällström.

 

AYY ei voi määrätä piirissään toimivia yhdistyksiä viestimään englanniksi. Silti AYY pitää elintärkeänä, että yhdistykset huomioivat Aallon kansainvälistymisen toiminnassaan. Haastammekin jokaisen yhdistyksen hallituksen nimittämään keskuudestaan jäsenen, jonka tehtävänä on huolehtia että kaikki yhdistyksen toimijat muistavat viestiä myös englanniksi. Muita vinkkejä kansainvälisten opiskelijoiden huomioimiseen on AYY:n nettisivuilla: ayy.fi/yhdistyksille/kansainvaliset-opiskelijat-yhdistyksissa/

 

 

Anna af Hällström

hallituksen jäsen, kansainväliset asiat

anna.af.hallstrom@ayy.fi

 

Hanna Sauli,

kansainvälisten asioiden asiantuntija

hanna.sauli@ayy.fi

 

 

Pressmeddelande: AUS vill ha en internationellt ansvarig till varje förening!

 

Aalto-universitetets internationella magisterstuderanden har författat ett öppet brev till studerandeföreningarna verksamma inom Aalto. 184 studeranden har undertecknat brevet. Med brevet önskar de en bredare engelskspråkig kommunikation och inkluderandet av internationella studeranden i föreningarnas verksamhet.

 

AUS är ense med brevets undertecknare om att det är viktigt att ta med internationella studeranden i studentlivet. Det här fungerar inte utan att öka den engelskspråkiga kommunikationen. Trespråkighetsplanen som styr AUS verksamhet har som syfte att möjliggöra att även människor som inte kan finska aktivt kan delta i all verksamhet på samma grunder som finskspråkiga. Det måste dock ännu göras mycket arbete för att alla planens områden skall fungera i praktiken.

 

Fördelarna med Aaltos internationalisering går till spillo om det inte finns någon växelverkan mellan finländska och internationella studeranden. En av grundargumenten för internationalisering är att finländskäs studeranden den vägen får beredskap för att fungera både i ett allt mer internationellt samhälle och på en internationell arbetsmarknad. ”Om internationella studeranden isoleras från finländare på såväl föreläsningar, studerandebostäder och fritiden, har de ingen möjlighet att integreras i det finska samhället. Dessutom har finländska studeranden ingen möjlighet att utveckla sin språkkunskap och sitt kulturella kunnande”, säger Anna af Hällström, ansvarig för itnernationella ärenden i AUS styrelse.

 

AUS kan inte beordra föreningar som verkar studentkårens krets att kommunicera på engelska. Ändå anser AUS det vara av yttersta vikt att föreningar uppmärksammar Aaltos internationalisering i sin verksamhet. Därför utmanar vi varje förenings styrelse att utse en person bland sig med ansvar för att se till att alla föreningens aktörer och funktionärer kommer ihåg den engelskspråkiga kommunikationen. Vinkar för att ta internationella studeranden i beaktan hittas bland annat på AUS hemsida: ayy.fi/yhdistyksille/kansainvaliset-opiskelijat-yhdistyksissa/

 

Anna af Hällström

styrelsemedlem, internationella ärenden

anna.af.hallstrom@ayy.fi

 

Hanna Sauli,

specialist, internationella ärenden

hanna.sauli@ayy.fi

 

 

AYY:n yrityssuhteiden eeppinen linja

03.4.2012,

 

Viime viikon torstaina 29.3. Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto hyväksyi AYY:n yrityssuhteille eettisen linjan. Idea tällaisen eettisen linjan tekemiseen kumpusi vuoden 2011 syksyllä koetusta NesteOil-tapauksesta, jonka jäljiltä heräsi kysymys AYY:n yhteistyökumppaneista: miten tulevaisuudessa yhteistyökumppanit voitaisiin valita siten, että sopimuksia ei koettaisi loukkaaviksi ja ylioppilaskunnasta vieraannuttaviksi? Linjan tarkoitus on antaa yrityssuhdesektorille selkeät valintakriteerit ns. hyvistä, AYY:n näköisistä yhteistyökumppaneista.

Linjaa valmisteltiin koko alkuvuosi. Edustajiston kanssa asiasta keskusteltiin iltakoulussa, sähköpostilistalla ja facebookissa. Lisäksi läpinäkyvyyden ja linjan kattavuuden takaamiseksi ehdotus oli kommentoitavana erityisasemayhdistyksillä, jotka edustavat suurinta osaa AYY:n jäsenistöstä. Harmikseni en saanut kunnon kommentteja erityiasemayhdistyksiltä. Toisaalta kyseinen linja ei suoraan vaikuta heidän toimintaansa.  Puolestaan edustajiston sähköpostilistalla keskustelu oli positiivisen vilkasta, vaikka lopputulemana ainoa kunnolla esiin noussut huoli oli kiellettävien päätoimialojen listaus ja se, miten ase määritellään.

Kielletyissä päätoimialoissa oli listattuna aseteollisuus. Wikipedian perusteella katsottu aseen määrityksen pohjalta sain muutaman huolestuneen viestin, jossa tiedusteltiin, ovatko Fiskars, J.Martiini, Roselli, Mora, Gränsfors ja Hackmann “kiellettyjen” yritysten listalla, koska ne valmistavat lyömäaseita tai teräaseita. Oma lisäkysymykseni on, entäs astalot? Onko Tiivi vastuusta siitä, että heidän rikkoutuneesta ikkunasta irrotetulla lasinpalalla vahingoitetaan toista ihmistä? Ei, koska kyseinen tuote ei ole kehitetty toisen ihmisen vahingoittamiseksi. Onko Fiskars valmistanut kirveensä tai Mora puukkonsa sitä varten, että sillä voisi parhaiten vahingoittaa toista ihmistä? Minun mielestäni ei, mutta konekivääri on varmasti suunniteltu kyseistä käyttötarkoitusta varten ja se joka väittää, että konekivääri on valmistettu johonkin muuhun käyttötarkoitukseen, voi ihan rauhassa olla trollaamatta 🙂 Ymmärrän kyllä, että linja täytyy saada aukottomaksi ja “vedenpitäväksi”, eikä tulkinnalle saa jättää tilaa.

Edustajiston enemmistön päätöksellä aseteollisuus kuitenkin poistettiin kiellettyjen päätoimialojen listasta. Itse hieman yllätyin edustajiston päätöksestä, sillä todellisuudessa  aseteollisuuden listaaminen kiellettyihin päätoimialoihin olisi tarkoittanut, että mahdollinen yhteistyö esimerkiksi Sakon kanssa päätettäisiin edustajistossa. Tällä kertaa edustajisto päätti rajoittaa omaa päätösvaltaansa ja antoi päätösvastuun kokonaan yrityssuhdesektorille.

Linja on nyt hyväksytty ja lyöty pöytään, muutamasta eriävästä mielipiteestä huolimatta. Työ minun osaltani linjapaperin parissa on tehty ja voin seuraavaksi keskittyä etsimään AYY:lle yhteistyökumppaniksi korruptoitumatonta venäläistä aseteollisuuden yritystä 😉

 

Jani Kalasniemi, yrityssuhteet

Mistä terve mieli?

15.2.2012,

Opiskelijoiden mielenterveys puhututtaa ja nostattaa tunteita. Täällä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa se on puhuttanut jopa edustajistoa, joka nosti opiskelijoiden mielenterveyden edistämistyön yhdeksi ylioppilaskunnan kuntavaalitavoitteista. Myös Ainossa 1/2012 ilmestynyt pysäyttävä lukijakertomus kohahdutti opiskelijayhteisöä karmivalla esimerkillä siitä, miten apua pyytäessä kaikki voi mennä pieleen.

Tuskin kukaan kiistää mielenterveyden ja siitä puhumisen tärkeyttä. Yliopisto-opiskelijoiden yksinäisyys, masentuneisuus ja ahdistuneisuus ovat vakavia asioita. Mutta mitä sitten pitäisi tehdä?

Mielenterveysongelmat eivät nykyään ole julkisessa keskustelussa niin suuri tabu kuin aikaisemmin. Henkilökohtaisella tasolla aihe on kuitenkin yhä erittäin arka. Harva on valmis avoimesti myöntämään mielenterveytensä horjuneen, vaikka apua olisikin saanut ja tilanteesta onnellisesti selvinnyt. Prosessi on usein rankka ja etenkin sen aloittaminen raskasta. Jokainen, joka on joskus joutunut myöntämään heikkoutensa anonyymille äänelle teletornin tuolla puolen tietää, ettei avun pyytäminen ole helppoa.

Yhteydenoton ja avun pyytämisen kynnyksen madaltamiseen on tarttunut myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). Syksyllä 2011 käynnistetyssä sähköisen hoidontarpeen arvioinnin pilotissa mukana ollut syömishäiriötapausten tunnistamiseen ja hoitoon ohjaamiseen räätälöity hoitopolku laajentuu pilottivaiheen jälkeen toivottavasti myös muihin mielenterveydellisiin ongelmiin. Tällöin arvion oman tilansa vakavuudesta voi tehdä turvallisesti verkon välityksellä ilman, että täytyy pystyä kakaisemaan luuriin, mikä ahdistaa ja miten paljon.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on tehnyt pitkään laajamittaista työtä opiskelijoiden mielenterveyden edistämiseksi.  Vuoden vaihteessa YTHS:n mielenterveyssektorilla jonotilanne oli tyydyttävä: tällä hetkellä hoito­ta­kuujonoissa Helsinki-Espoon alueella on runsaat 100 opiskelijaa. Mielenterveyden ja yleisterveyden sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta mahdollisimman moni saa apua mahdollisimman nopeasti.

Hoitoon hankkiutuminen on arka asia: terveystarkastuksessa nuivan käytöksen saattaa ohittaa olan kohautuksella, mutta oman pääkoppansa sisusta raottaessa toivoo hoitohenkilökunnalta erityistä hienotunteisuutta. Ammattimaisuutta saa ja pitää edellyttää. Sekä hyvistä että huonoista hoitokokemuksista on parasta antaa palautetta suoraan Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle (Palaute Löytyy myös YTHS:n etusivulta “Palaute”-pylpyrän takaa). Vain siten säätiö voi kehittää omia palvelujaan ja vähentää kauhukertomusten määrää.

Optimitilanteessa jonot lyhenevät, koska yhä harvempi tarvitsee hoitoa. Tämä ennaltaehkäisevä työ on sitä, joka kuuluu meille kaikille.

Miten ylioppilaskunta voisi sinun mielestäsi edesauttaa opiskelijoiden mielten terveyttä?

 

Terveisin,

Lotta Aarikka

Asiantuntija, edunvalvonta

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Excursion to Neste Oil for International Students

03.11.2011,

 

 

Want to get close to the employers?

Would like to know more about your concerned companies for learning/ earning?

Have questions about opportunities of internship, thesis, summer job, and recruitment?

Just join us! We are connecting you to the enterprises and possibly to your future career.

———————————————————————————————————————

AYY International Degree Student Committee (IDSC) is organizing an excursion to Neste Oil on Monday 21st November at 14.00 – 16.00 hrs.

—————————————————————————————————————-—————————-

  • Maximum 18 students. Please send email to international@ayy.fi with your name, major, department and phone number, we will confirm you about the excursion later by email.
  • Open to all Aalto international students; especially focus on international master degree programme students from Energy Technology, Chemical/ Process Systems Engineering, Instrumentation, Automation/ Control Systems, Environmental Engineering, Industrial Management, Computer Science, etc. others are welcomed to join as well.
  • Detailed agenda and information will be updated on our website: www.ayy.fi. Questions can be sent to above email.

——————————————————————————————————————————————–

International Degree Students Committee (IDSC) will organize more visiting or other activates with the industry and companies targeting to the special interests of the international students. We are kindly asking for your attention and welcome to join these events.—IDSC November 2011

Edustajiston kokous VI/2011

20.10.2011,
Kesto: 2 h 47 min (+ puoli tuntia hallituksen kuulumisia ennen
varsinaista kokousta)
Osallistujia: 25 – 30
Kokouskohtia: 20
Muutosesityksiä: 1
Ponsia: 0
Eriäviä mielipiteitä: 0
Paras pala: Jani Kalasniemen yllätysvalinta varapuheenjohtajaksi.

Edustajiston vuoden 2011 kuudetta kokousta kokoonnuttiin pitämään kauppikselle 12.10. Kokouksen alkuun pääsemistä jarrutti se, että paikalla oli ajoissa vain 24 edustajaa, eli päätösvaltaisuus puuttui. Ennen varsinaista kokousta käsiteltiinkin hallituksen kuulumiset,  jolloin itse kokouksessa ko. kohta saatiin vedettyä vauhdilla läpi. Lopulta mattimyöhäisetkin löysivät paikalle, ja kokous saatiin käyntiin. Toisaalta vähäinen osallistujamäärä oli tällä kertaa myös siunaus – varasin Kauppikselta tilat kokoukseen, mutten ehtinyt ennen kokousta tsekkaamaan paikan sopivuutta. Meille varattu Arkadian sali ei ollutkaan se isoin, minkä kuvittelin sen olevan, joten tunnelma oli tälläkin edaattorimäärällä varsin tiivis.

Ilmoitusasioissa todettiin peruskuvioiden lisäksi Väisäsen eronneen edustajistoryhmästään ja perustaneen oman Pitäkää tunkkinne -ryhmän, houkuteltiin AYY:lle hommiin ja onniteltiin kauppiksen uutta dekaania. Ilmoitusten jälkeen oli edessä puheenjohtajiston täydentäminen – viime kokouksessahan valittiin vain yksi varapuheenjohtaja, kun paikat ja tarvetta on kahdelle. Edustaja Henri Lönn oli etukäteen ilmaissut halunsa varapuheenjohtajaksi, ja hinkuikin heti puheenvuoroa. Saatuaan sen mies ilmoitti ettei ole käytettävissä ja ehdotti tehtävään Jani Kalasniemeä. Yllättyneen oloinen Kalasniemi totesi ns. puun takaa tulleeseen ehdotukseen vastaukseksi “Mikä jottei.”, ja kun muita ehdokkaita ei ilmaantunut, valittiin Jani edustajiston toiseksi varapuheenjohtajaksi loppusyksyksi. Onnea Janille!

Toisena henkilövalintana valittiin Varpu Vuoristo vaihtostipendin jakotoimikuntaan. Sen jälkeen siirryttiinkin päättämään AYY:n lipusta ja siihen liittyvästä ohjesäännöstä. Vaikka asia tuli päätettäväksi harmittavan nopealla aikataululla, kelpasivat tunnustyöryhmän pohjaesitykset edustajistolle. Niinpä viime vuoden ad hoc ratkaisu korvautuu täksi itsenäisyyspäiväksi lipulla, jossa “on vastalohkoisesti jaettu lippu, jonka yläkentässä on purppurapohjalla viisi nousevaa aaltokoroista riukua, alakenttä on kokonaan purppuraa.”

Loput kokouksesta olikin sitten luonteeltaan keskusteluasioita. Ensin käytiin perusteellinen katsaus KY-AYY-omaisuuskysymyksen taustaan ja edistymiseen, sitten AYY:n tuleviin asuntorakennushankkeisiin. Omaisuusasia kirvoitti muutaman säpäkän tiedustelun ja toiveita asian lopullisen ratkaisun perään, minkä lisäksi Tulamon aloitteesta päätösesitystä muokattiin hieman laveammaksi. Rakennushankkeissa jo aiemmin esillä olleiden Aalto Villagen ja Jätkäsaaren lisäksi Ossin Linnan (Otakaari 18) puuttuvan A-rapun rakentamista on aloitettu valmistelemaan, ja rakentamisesta päätetään näillä näkymin jo keväällä. Asunnot herättivät edustajistossa mielenkiintoa, ja teemasolujen ja yhdistystilojen ohella ehdotettiin opiskelijoiden ottamista mukaan suunnitteluun.

Hallituksen varapuheenjohtaja Poikolainen esitteli strategian, toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelua. Macbookin adapteri, kalvojen värivalinnat ja kehno tykki yhdistelmänä toivat taululle näkymään vihreänkeltaista mössöä, mutta Poikolaisen sana tavoitti silti yleisön ja keskustelu oli rakentavaa. Erityisesti budjetin tasapainottamisesta ja toimintasuunnitelman vuotuisista teemoista esitettiin mielipiteitä. Poikolaisen esitysten välillä hallituksen jäsen Karkola tiedusteli evästystä AYY:n SYL-delegaatiolle. Sitä ei tullut.

Viimeisenä varsinaisena asiana käsiteltiin hallituksen vastausta Arnkilin viime kokouksessa esittämään ponteen. Ponsihan ei velvoita hallitusta toimimaan, ainoastaan vastaamaan, mutta hallitus esitti silti koeäänestystä toimintavaihtoehdoista. Alkuperäinen ponsi koski siis taikkilaisten asuttamista – ennen vuotta 2010 aloittaneilla taikkilaisilla ei ole ollut mahdollisuutta hakea AYY:n asuntoja vaikka asumisaikaa on heiltäkin AYY:n näkökulmasta kulunut. Arnkilin ponsi kaipasi poikkeuspäätöksen tekemistä ja asumisoikeuden venyttämistä taikkilaisten osalta. Hallitus oli selvityksen jälkeen päätynyt toteamaan, ettei tällainen poikkeus olisi perusteltu tai oikeudenmukainen, mutta halusi joka tapauksessa suuntaa-antavan äänestyksen. Vilkkaan keskustelun jälkeen Arnkilin alkuperäinen toive sai jälleen äänestyksessä edustajiston tuen, eli edustajisto päätyi asiassa eri tulokseen kuin hallitus.

Muissa esille tulevissa asioissa todettiin, että 13.10. saa epäonnistua ja että edustajiston kaato on suunnitteilla.

Seuraavan kerran edustajisto kokoontuu marraskuussa.

Terveisin,

Atte, edustajiston puheenjohtaja

Tapahtumamarkkinointia ylioppilaskunnassa

24.9.2011,

Koska ylioppilaskunnan piirissä järjestetään niin uskomaton määrä tapahtumia, ja viestintä tulee olemaan elämäsi vaikein laji nyt ja aina, päätti kulttuurisektori auttaa opiskelijoita ja Aallon piirissä toimivia yhdistyksiä Event Marketing for Aalto-dummies – Tapahtumamarkkinointia Aalto-urpoille – blogipostauksen myötä! Viattomaksi blogi-päivitykseksi tarkoitettu ohjeistus kasvoi kuitenkin kasvamistaan, joten sitä lukemaan pääsee  linkin kautta.

Yhdistysaktiivi, kiltapallo tai ylioppilaskuntatoimija, vanhana tai uutena tapahtumajärjestäjänä voit nyt huokaista ja siirtyä tutkimaan vinkkejä unelmien tapahtuman viestinnästä. Tässä tulee jotain, jossa ylioppilaskuntakin epäonnistuu usein, mutta jossa sinä voit onnistua!

Avante, tapahtumajärjestäjä, kohti viestinnän ulappaa!

– Voitto, Kultur

Kirjoittaja puhuu enemmän kuin tekee, mutta nauttii silti  itsetehdyistä elämyksistä säännöllisesti

Edustajiston kokous V/2011

19.9.2011,
Kesto: 5 h 26 min
Osallistujia: 26-36
Kokouskohtia: 20
Muutosesityksiä: 5, kaikki läpi
Ponsia: 1, läpi sekin
Eriäviä mielipiteitä: 4
Paras pala: Vetoaminen Kenian perustuslakiin.

AYY:n edustajisto kokoontui vuoden viidenteen kokoukseensa syyskuun 14. päivä Dipoliin.Lista oli pitkä, sisältäen peruspalikoitten ohessa SYL-liittokokoukseen valmistautumista,kuntavaaleja ja monen monta ohjesääntöpäivitystä. Kokous venähtikin iltamyöhään nopeuttamistoimista huolimatta. No, kun päätettävää on, sitä on – ja jälleen kerran asioista otettiin selvää vasta kokouksessa. Viimeviikkoiseen iltakouluun saapui kymmenkunta ansiokasta edaattoria pureskelemaan kokouskohtia etukäteen, ja maililistalla ei etukäteen keskustelua juuri käyty.
Heti kokouksen alkuun ilmoitusasioiden jälkeen päästiin valitsemaan edarille uusia varapuheenjohtajia varapuheenjohtaja Jääskeläinen valmistuttua oivallisesti diplomi-insinööriksi ja varapuheenjohtaja Peltola hypättyä AYY:n koulutuspoliittisen asiantuntijan hommiin pientä opiskelijaa puolustamaan. Uusia varapuheenjohtajaehdokkaita ilmaantui tasan yksi, arkkitehtiopiskelija Noora Lehtovaara. Noora veikin kisan suvereenisti, ja nyt edustajiston puheenjohto on turvallisesti itävantaalaisten käsissä. Toista varapuheenjohtajaa ei siis valittu, joten paikka on edelleen halukkaalle tarjolla.

Noora pääsikin heti nuijan varteen, kun allekirjoittanut jääväsi itsensä viime vuoden tilinpäätöksen ja vastuuvapauden myöntämisen käsittelystä. Toukokuussa pöydätyt kokouskohdat päätettiin nyt hyväksyä väittelyn ja parin eriävän mielipiteen saattelemana. Näistä jatkettiin talousinformaatioon, jossa talousjohtaja esitteli talousturbulenssin painamia sijoituksia ja vuoden kulunseurantaa. Seurannut keskustelu polveili myös ehdotuksiin vuokratuottojen käytöstä muun toiminnan rahoittamiseen. Aiemmin edustajisto on linjannut, ettei näin tehdä – saa nähdä tekeekö joku nykyisestä tai uudesta edustajisto aloitteen linjan muuttamiseksi.

Hallitusinformaatiossa kuultiin mitä hallitus on saanut kesällä aikaiseksi ja mitä seuraavaksi on tulossa. Edustajisto oli varsin hereillä ja tenttasi miltei jokaista hallituslaista tekemisistään. Hyvä boogie jatkui lähetekeskustelussa ensi vuoden kuntavaaleista. Pääkaupunkiseudun kuntarajat haluttaisiin pois, mutta mielipide-eroja oli asian itseisarvosta verrattuna rajojen aiheuttamien ongelmien poistoon. Lisäksi ehdotettiin muiden vaikuttajatahojen (mm. HYY, TEK ja SEFE mainittiin) tekemisten kartoittamista ja yhteistyön aloittamista, ja keskittymistä muutamaan kärkiteemaan. Useammassa puheenvuorossa ilmaistiin huoli nuorten mielenterveydestä ja syrjäytymisestä, ja vaikuttaa halutaan sekä Helsingissä että Espoossa.

Hallituksen esitys SYL-liittokokoukseen osallistumista määrittelevästä johtosäännöstä pistettiin kokouksessa muutamalta osin uusiksi. Poistettu eri alojen edustavuus kirjattiin takaisin, ja liittaridelegaation valinnassa jatketaan viimevuotiseen malliin sen sijaan että hallitus olisi valinnut koko delegaation. 14 paikasta 5 on hallituksen käsissä, loput ryhmien nimettävänä. Haku on joka tapauksessa nyt auki, eli jos siis halajat suomalaisen ylioppilasliikkeen suurkäräjille, ilmoittaudu täällä.

SYL-kohdassa kello raksutti jo pitkälle neljättä tuntia, ja ensimmäistä kertaa rajoitettiin puheenvuorojen pituutta (kahteen minuuttiin), mikä karsikin puheenvuoroista ylimääräistä lätinää muutaman keskeytyksen jälkeen. Kokouskohtia oli kuitenkin jäljellä vielä pitkä liuta, kaikki samantyyppisiä ohjesääntöjen päivityksiä. Kun iltakoulun jälkeen ei ollut tullut maililistalle yhtään muutosesitystä tai kysymystä, nopeutettiin käsittelyä. Käsittelyssä vaihtoehtoina oli kussakin kohdassa päättää joko hyväksyä hallituksen esittämät muutokset, tai sitten siirtää asian käsittely ensi kokoukseen. Tämä ei ollut ehkä se nätein tyyli, mutta tehokas. Ja kun kyseessä olivat ohjesäännöt eikä jokin välittömään toimintaan johtava päätös, voi kuka tahansa tyytymätön edaattori tuoda mieleisiään muutosesityksiä joka tapauksessa mihin tahansa seuraavaan (tai mihin tahansa) kokoukseen. Muutenkin kyseisiä ohjesääntöpäivityksiä on valmisteltu jo pitkään ja vaikutuksen mahdollisuuksia on ollut nähdäkseni riittävästi.

Joka tapauksessa asumisen ohjesäännöt, yhdistysohjesääntö ja edarin työjärjestys on nyt päivitetty ajan tasalle ja aiempia tulkinnanvaraisia kohtia on korjattu. Lisäksi pontena hyväksyttiin Ilmari Arnkilin esitys taikkilaisten asumisajan oikeudenmukaisemmasta laskemistavasta.

Seuraavan kerran edustajisto kokoontuu 12.10.

Terveisin,

Atte, edustajiston puheenjohtaja

Tekniikan kandiuudistuksen paluu – osa 3

08.9.2011,

2013 se tulee! Mielenkiintoinen, radikaali ja ehkä pelottavakin kandiuudistus nimittäin. Tulevaa uudistusta valmistelevan ryhmän jäsenenä olen nähnyt läheltä, mitä tuleman pitää ja uskon että lähes tarkalleen kahden vuoden päästä opiskelijoilla on aihetta juhliin – ei hautajaisiin. Miksi? Minäpä kerron ja toivon että kuuntelette, koska se koskettaa valtaosaa teistä olennaisesti.

Kandiuudistus, siis hä?

Aikanaan TKK:lla pariinkin kertaan hyväksi yritykseksi jäänyt tekniikan kandin täysremontti on Aallon myötä vihdoin totta. Uudistus ei tällä kertaa toivottavasti jää kosmeettiseksi vaan vanhoja rakenteita heitetään romukoppaan urakalla, jotta opiskelusta tulisi joustavampaa ja joutuvampaa. Uudistuksen taustalta löytyy moniakin epäkohtia, joista esimerkiksi yltiösekava moduulirakenne, ensimmäisen vuoden matematiikkatyrmäys ja opintojen huono eteneminen lienevät monille omakohtaisesti tuttuja. Jotta näihin ja moniin muihin ongelmiin saataisiin ratkaisu, on uuden tutkintorakenteen suunnittelussa lähdetty puhtaalta pöydältä. Valmistelutyössä on pyritty miettimään uutta tutkintorakennetta mm. rakenteen, osaamistavoitteiden, johtamisen, hakukohteiden sekä liikkuvuuden näkökulmista. Tulossa on siis ns. iso jytky, jossa on paljon potentiaalia.

Uudistuksen valmistelu on lähtenyt kohtalaisen hyvin käyntiin. Yliopistomaailmassa ennenkuulumattomaan konsensukseen on tähän mennessä päästy ainakin tutkinnon rakenteen pääpiirteistä sekä projektin etenemisen aikataulusta. Näin opiskelijan näkökulmasta on ollut ilo nähdä, kuinka rakennehahmotelmissa on jatkuvasti kiinnitetty huomiota tutkinnon joustavuuteen ja liikkuvuuteen liittyviin kysymyksiin. Miltäs kuulostaisivat esimerkiksi seuraavat – hyvinkin todennäköiset – skenaariot?

  • Koulutusohjelman vaihto onnistuu helposti ilman uusia pääsykokeita.
  • Matematiikan opinnot ovat jakautuneet tasaisesti kolmelle vuodelle.
  • Ryhmätyöhön keskittyviä ja käytännönläheisiä projektikursseja leivotaan tutkintoon sisään.

Kaikkea ei vielä ole täysin lyöty lukkoon ja keskusteluissa on ollut esillä muun muassa ajatus ”avoimesta linjasta”, jolle päässeellä opiskelijalla olisi vielä huomattavasti suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa opintoihinsa. Palaset kuitenkin loksahtelevat yksi kerrallaan ja vinhaa vauhtia paikalleen.

Juna rullaa vauhdilla, haluatko kyytiin?

Kandiuudistus pistettiin kunnolla liikkeelle kevään loppupuolella, kun sitä valmistelemaan perustettiin työryhmä, jossa on edustajia niin tekniikan korkeakouluista (professoreita ja suunnittelijoita), opetuksen kehitysyksiköstä kuin AYY:ltäkin (allekirjoittanut). Valmistelutyön vauhti kiihtyy koko ajan, sillä 2013 saapuu todella pian. Todellinen uudistuksen toteutustyö tehdään korkeakouluissa, joten yhteisistä pelisäännöistä on päätettävä jo tänä syksynä. Oman mausteensa soppaan tuo samaan aikaan toteutettava kauppakorkeakoulun kandiuudistus, jonka kanssa täytyy varmistaa yhteensopivuus liikkuvuuden mahdollistamiseksi.

Haluatko vaikuttaa opintojesi tulevaisuuteen? Syksyllä päätettäviin yleisiin suuntaviivoihin pääset vaikuttamaan esimerkiksi saapumalla lokakuun ensimmäisellä viikolla järjestettävään kandiuudistuksen kick-off –tilaisuuteen, josta lisäinfoa tulee myöhemmin. Myös allekirjoittanut tai korkeakoulujen vastuuprofessorit voivat vastailla kysymyksiinne tai ottaa kommenttejanne vastaan. Vastuuprofessoreina toimivat Eero Eloranta (Perustieteiden koulu), Keijo Nikoskinen (Sähkötekniikan koulu), Juha Paavola (Insinööritieteiden koulu) ja Tapani Vuorinen (Kemian tekniikan koulu).

Ensi vuoden puolella valmistelutyö siirtyy korkeakouluihin, jonka jälkeen opiskelijoita varmasti tarvitaan detaljitason yksityiskohtien hiomiseen ja uusien ideoiden kehittämiseen. Kiltasi opintovastaava sekä koulutusohjelmien opintojen suunnittelijat ovat siinä vaiheessa parhaiten perillä siitä missä mennään. Yhteisön osallistuminen valmistelutyöhön on keskeinen komponentti uudistuksen onnistumisessa, joten hyppää kyytiin. Juna ei vielä ole mennyt!

Mitä tapahtuu killoille?

Kiltojen tulevaisuus kulkee vahvasti käsi kädessä hakukohteiden määrän kanssa. Nykyisellään kiltatoiminta rakentuu vahvasti tiettyyn koulutusohjelmaan päässeiden uusien opiskelijoiden ympärille. Yhteisistä kandiohjelmista puhuttaessa ja huhujen kierrellessä osa killoista on, osittain aiheestakin, pelännyt tulevaisuutensa puolesta. Nämä pelot ovat osittain turhia, sillä on epätodennäköistä että tulevaisuudessa hakukohteina olisivat vain neljä korkeakoulua geneerisine kandiohjelmineen. Ensinnäkin, korkeakoulun yhteinen kandiohjelma ei ole sama asia kuin hakukohteet. On täysin mahdollista että yhteinen kandiohjelma tarkoittaa vain osittain yhteisiä opintoja, joiden rinnalla eri hakukohteiden opiskelijat kävisivät oman aineensa erityisopintoja. Toiseksi, Aallossa ymmärretään että monella koulutusohjelmalla on brändiarvoa, jolla saadaan erittäin kyvykkäitä opiskelijoita, ja jotka kannattaa siksi pitää erillisinä hakukohteina.
Toisaalta on myös totta että hakukohteiden määrä tulee todennäköisesti putoamaan nykyisestä jonkin verran. Tämä saattaa vaikuttaa joidenkin kiltojen toimintaan, mutta vielä on aikaista sanoa missä hakukohteiden yhdistämistä tullaan tekemään. Hakukohteiden määrä on osittain kansallisen tason päätös, joten emme työryhmässä tähän voi kovinkaan paljon vaikuttaa. Hakukohteita miettivän työryhmän lausunnon kuulemme syyskuun loppupuolella, jolloin itsekin olen viisaampi. Tulevat hakukohteet saattavat tuoda muutoksia joidenkin kiltojen toimintaan, mutta vanhan sanonnan uhallakin voisin väittää että aina vanhassa vara ei ole parempi. Uudistuksen kokonaisvaikutus opiskelijalle tulee siis olemaan positiivinen. Jos vaakakupissa painavat sujuvampi, vähemmän kuormittava, Aalto -liikkuvuuden mahdollistava ja enemmän vapaita opintoja sisältävä tutkinto tai toisaalta kiltojen roolin pysyminen täysin samana hamaan tulevaisuuteen, kumman sinä valitsisit?

Summa summarum

Kandiuudistus tulee ja rytäkällä. Suunnittelu on jo pitkällä, mutta vasta uudistuksen toteutuksessa punnitaan, saadaanko sen potentiaalista kaikki irti. Tulemme tekemään kaikkemme ettei uudistus pysähdy hallinnolliseen vastarintaan, systeemin jäykkyyteen tai jää muuten vain puolitiehen. Opetuksen sisältö ei myöskään saa jäädä rakenteellisen palikkaleikin varjoon. Muutos koskettaa kaikkia ja saattaa vaatia sopeutumista killoilta, mutta opiskelijalle nettovaikutus tulee olemaan positiivinen – vaikkakin sen nyt takaa jo moduulirakenteen poistuminen…

Terveisiä koulutuspolitiikan ihmemaasta,
Arjo Laukia

arjo.laukia@ayy.fi

Allekirjoittanut toimii AYY:n hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana ja on erityisesti vastuussa Aalto-yliopistosta ja tulevasta kandiuudistuksesta. Näiden lisäksi hän on Aalto-optimisti ja innoissaan siitä että opiskelijan elämään on tulossa konkreettisia parannuksia.