On Wednesday, we visited the elevator factory of Kone in Hyvinkää. In Hyvinkää factory, Kone manufactures elevator motors and more special elevator cars manufactured in small batches.

As a company, Kone is naturally one of the most interesting ones in Finland. No other company can say that they are the market leader in China, while Kone has had an approximately 20 per cent annual growth rate already for many years.

Thus, perhaps the most interesting discussions of our visit to Kone were related to the growth rate. In Hyvinkää, we were told that a strong corporate culture is the core of business success, and we were pondering on how a common culture can be developed and maintained in the market where the company is growing so rapidly.

The position of Kone in the Chinese market seems very interesting also in other respects. Firstly, as the market leader, Kone cannot choose market segments where it competes, but it has to be practically the best in all the segments. Secondly, the fragmentation of the Chinese market will most likely determine much of the future challenges of Kone: we can no longer say that there is one low-end product, for example, but low-end products are divided into several subcategories in terms of customer expectations. Due to these developments, Kone will most likely continue to have hands full of work in China and it all seems to go well.

In the following blog post, we will tell you what we discussed with the President of the Republic later on Tuesday.

Our second day with the Tsinghua delegation began at Otaniemi Radisson SAS at 8.10am from where we headed to the first company visit of the week. Our guests were very excited, even though the previous night had been long and full of new experiences. However, perhaps thanks to the Finnish sauna, they had had a good night sleep.

Our bus headed to Turenki, the closest tree felling location of UPM in the Helsinki region. During our journey, Aili Piironen told us about UPM operations abroad and in China, in particular. One of the largest factories of UPM is located in Jiangsu province.

The factory will soon have new factory machinery, which can produce up to 360,000 tonnes of specialty papers annually. After a little over 1.5 hour journey we arrived to the felling area where we were given helmets for our protection. Tsinghua students found helmets and vests interesting, but they were even more excited when we walked deeper in the woods.

After a short walk, we reached a harvester. The area in question had only one harvester and one employee. We got to see the device in action and marvel at how quickly the trees fell and branches were hatched. We were also told how the device can estimate the quality and thickness of the wood in real time and estimate the best purpose for the wood. Trees are marked with colour stamps so that they can be processed in a correct manner in the next location. Tsinghua students were very pleased when they got to sit in the harvester. For safety reason, the machine was naturally turned off.

From the felling area we headed to the cabin of UPM and this was one of the first summer cottages that our guests got to see in addition to Otaniemi Rantasauna. The cottage was located by the lake. Before the meal, we had the opportunity to pick up mushrooms and blueberries from the nearby forest. We ate blueberries straight away but saved mushrooms for the dinner. UPM offered us a delicious lunch, including whitefish, new potatoes and chanterelle sauce.

After the hospitality of UPM, we headed back to Helsinki where we visited the Chinese embassy and met the ambassador. We heard about the relations between China and Finland, which have been excellent for a long period of time (since 1950).We also discussed the benefits of the Chinese and Finnish relations. Learning from the culture and education of one another was brought up in the discussion. We also discussed much about China’s rapidly emerging and growing markets, which already offer plenty of opportunities for Finnish companies but unfortunately mostly focus on large companies. China also needs the Finnish innovation expertise as well as new small and medium-sized companies. Perhaps Slush China in October can offer new opportunities for this purpose. (Slush China will be organised in Beijing on 13 Oct 2015)

After the day’s visits, we had some time to see the sightseeings in the centre of Helsinki.We showed our guests Finlandia Hall, Temppeliaukio Church, Parliamentary House, the Helsinki Music Centre, Kiasma and the Helsinki Cathedral. Our guests were most intrigued by the Helsinki Cathedral. Unfortunately, we only had time to see the sightseeings briefly as we had also other plans for the evening. We had reserved Sportstugan for the evening, where we had dinner, went to the sauna and enjoyed the beautiful weather. Tsinghua guests were in awe by the nature, lake and fresh air, in particular. Although the Finnish sauna was too hot for some of them, some of our guests already asked for more heat. We had a genuine Finnish sauna experience with Chairperson of the Student Union Liu Chang. Not all of our guests were able to swim but they still popped into the lake and enjoyed the fresh Finnish water. The evening could have continued for ever but we went to bed quite early as we would have perhaps the most important meeting of our trip with the President of Finland in the morning.

All in all, the day was excellent. The visits raised many thoughts on how everyone in Finland should consider how we could better utilise our international relations and China’s major growth potential, in particular. In addition, we were able to offer many new and exciting adventures to our guests that they will probably never forget.

This week, a ten-member delegation of Tsinghua University from China visits AYY. We will publish a brief post each day concerning the events and issues of the day. Here is some background on the history and purpose of our cooperation to bear in mind when reading the posts.

The cooperation with Tsinghua Student Union began in 2004 when Oskari Nokso-Koivisto, SYL’s chairperson at that time, met the chairperson of Tsinghua Student Union Wang Songtao in a conference in Sweden. They got along very well and Oskari brought Songtao to Finland to meet important leaders in politics and business life and to spend the nights in the depths of Otaniemi. Their friendship continued and they decided to extend their personal cooperation to the organisational level in 2008. TKY took the responsibility for the cooperation and the first delegations visited each other in 2009.

In the autumn of 2013, the Memorandum of Understanding was signed with the Chinese, in which they agreed that Tsinghua will send a ten-member delegation to Finland every year and AYY will visit China every other year. It was also agreed that an alumni network will be established around the cooperation to maintain the established relations with China.

AYY and Tsinghua delegation meeting Prime Minister Katainen in August 2013

And why do we cooperate with such a distant student union? Tsinghua University is one of the world’s most prestigious universities where alumni and former active student union members, in particular, have positions in all important decision-making organs and corporate management in China. That is why it is very likely that some of the Chinese who have visited Finland will eventually achieve such positions. In the future, good relations with these persons may play an important role both in politics and business life.

During the week, our guests became familiar with Finnish companies, society, political system and, of course, culture and the beautiful nature. Their schedule was tight but we made lasting friendships that will bear fruit in the future.

If you want to read about the last year’s visit, the blog posts can be found here (only in Finnish):

/blogi/2014/08/25/ayy-hallitukset-kiinassa/

/blogi/2014/12/16/tsinghuan-ylioppilaskunta-ayyn-vieraana/

On Monday morning the big conference room at AYY’s office was buzzing with anticipation: our week with a delegation of Tsinghua University was finally about to begin! AYY’s board, general secretary and some members of previous boards along with Eero Eloranta from Aalto University had gathered to welcome the delegation. Mr Eloranta started the day by introducing the guests to our university. The main point in his presentation was innovation and entrepreneurship, which are hot topics also in China. Country’s premier Li Keqiang stated in January that the power of “mass entrepreneurship and innovation” will ensure that China’s economy won’t suffer a hard landing.

General Secretary of AYY presenting our student union.

After some introductions from both universities and AYY we were joined by SYL’s board members for lunch. Their presentation, followed with a meeting with some representatives from political parties (The Finns Party, SDP and Green League), the delegation had the possibility to see how our political system works and how students, for example, can make a difference in Finland.

A closer look to student life was next on our schedule, when Polytechnical Students’ Museum opened its door to the group. One of the most memorable moments of the day was the pure joy our guests expressed after finding ripe raspberries, wild strawberries and blueberries on a path right behind the museum.

Chairman of AYY’s board Niko Ferm cooking at Rantasauna.

At the end of the day we all gathered to sauna with some of AYY’s volunteers and Chinese students to enjoy some barbeque and sauna. Matti Hämäläinen from Aalto Tongji Design Factory shared some of his experiences and thoughts about Chinese culture, which lead to some interesting conversations. The conversations continued well into the night while we introduced our guests to the miracles of sauna and swimming, a perfect way to relax before an early wakeup on Tuesday morning.

– Rosa & Joonas

Opiskelemiseen, opetukseen ja koulutuspolitiikkaan liittyy kourallinen myyttejä, jotka elää porskuttavat vuodesta toiseen. Myytit ovat hauskoja juttuja, jumaltaruja ja tarinoita. Mutta kun niiden perusteella aletaan tehdä politiikkaa tai suunnitella tulevaisuutta, minulla on tapana huolestua. Oikaistaanpa nyt siis muutama yleisin olettamus.

1. Jos minulle ei myönnetä lisäaikaa, opintoni tuhoutuvat, enkä voi koskaan saattaa niitä päätökseen.

Opintoaikojen rajaus säätelee nimensä mukaan opintoaikaa. Yliopistolaki ja yliopisto voivat siis jättää myöntämättä lisäaikaa, joka tarkoittaa, että et voi ilmoittautua läsnäolevaksi ja tehdä opintoja. Vaikka sinulla ei olisi opiskeluoikeutta eli “oikeutta opiskella”, voit hakea opiskeluoikeutesi palauttamista. Lain mukaan hakemus voidaan tehdä osallistumatta opiskelijavalintaan. Opintosuorituksesi eivät opintorekisteristä katoa minnekään ja ne voidaan todennäköisesti hyväksilukea myöhemminkin osaksi jotain muuta tutkintoa.

2. Yliopistoissa on aloja, joilla koulutetaan työttömäksi.

Ei. Koulutus suojaa työttömyydeltä, vaikka tämä suojavaikutus on pienentynyt kansamme koulutustason nousun myötä. Käytännössä suojavaikutus tarkoittaa, että mitä korkeampi koulutus, sitä pienempi todennäköisyys jäädä työttömäksi. Tämä tilastollinen tosiasia koskee pääpiirteittäin aivan kaikkia aloja, vaikka jokaisella alalla on toki riski jäädä työttömäksi.

3. Lukukausimaksut tuovat rahaa yliopistoille.

Lukukausimaksut olisivat järkevä tapa rahoittaa yliopiston toimintaa, jos ne maksettaisiin ruskeassa kirjekuoressa tiskin alta ilmoittautumisen yhteydessä. Taloudellisesti valitettavasti – lopulta kuitenkin ehkä onneksi – näin ei ole.

Lukukausimaksujen hallinnointiin kuluu rahaa. Lisäksi kaikissa maissa, joissa lukukausimaksut ovat käytössä, on käytössä myös stipendijärjestelmä, jolla tuetaan vähävaraisten ja erityisen lahjakkaiden opiskelijoiden opiskelua – myös meillä stipendijärjestelmää vaatii laki. Kun nämä hallinnolliset kulut sekä stipendijärjestelmät otetaan huomioon, lukukausimaksut tuottavat hyvin vähän rahaa, tai saattavat aiheuttaa jopa ylimääräisiä kustannuksia (kannattaa tutustua näihin AYY:n materiaaleihin viime vuosien lukukausimaksukokeilusta).

Lukukausimaksujen käyttöönotto saattaa todellisuudessa tulla yhteiskunnallemme todella kalliiksi ns. takaoven kautta. Vaikka koulutus on ollut maksutonta, sen hankkimaan tulleet ulkomaalaiset ovat kuluttaneet Suomessa asuessaan ja 2/3 heistä on jäänyt Suomeen valmistumisen jälkeenkin. Tästä joukosta 73 % heistä on töissä ja maksaa Suomeen veroja (Lähde: CIMO). Lukukausimaksujen käyttöönotto tyrehdyttää tämän rahavirran tyystin, sillä naapurimaiden näytön perusteella voimme olettaa, että lukukausimaksujen käyttöönotto pudottaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän olemattomaksi.

4. Valmistumisajat ovat Suomessa ihan hirveän pitkiä.

Eräs viisas provosti sanoi minulle joskus, että sitä saa mitä mittaa. Valmistumisaikoja on mahdollista mitata moninaisella mittatikulla. Lasketaanko valmistumisajaksi koko opiskeluaika korkeakouluun hyväksytyksi tulemisesta valmistumisen hetkeen? Vai tulisiko laskelmista poistaa ne lukukaudet, jotka opiskelija on poissaoleva esimerkiksi armeijan, lapsen, työn tai toisen tutkinnon vuoksi? Näillä kahdella eri mittaustavalla saamme aikaan hyvin erilaiset valmistumisajat, ja nämä mittauserot selittävät, miksi tutkimuksissa ja tilastoissa valmistumisajat saattavat olla hyvin eri mittaisia.

5. Opiskelijat ovat laiskoja ja professorit ilkeitä.

Eikä olla ja eivätkä ole. Me olemme kaikki ihmisiä! Meillä on elämää yliopiston ulkopuolellakin, välillä unohdamme velvollisuutemme, toisinaan meidän on vaikea nähdä asioita kanssaihmistemme näkökulmasta. Yritetään kaikki vähän skarpata, varsinkin tuon viimeisen suhteen.

Hyvää juhannusta!

Lotta Aarikkaasiantuntija, edunvalvonta

In early May, AYY Board visited Polyteknisk Foreningen, the Student Union of the Technical University of Denmark (DTU) in Copenhagen. DTU is one of the leading technical universities in Europe. During the visit, we had fruitful discussions on students’ livelihood, communal living, tuition fees and the university’s community spirit. We had a long tour around the campus,which made a great impression on us. Below I present the best aspects of the campus in pictures.

The campus area is large, it comprises 106 hectares and more than hundred buildings. However, it is relatively easy to go around the campus, as it is divided into four parts by coordinate axes. The coordinate origin is located next to the main building in the centre of the campus and the main roads of the campus work as axes, which are nearly perpendicular to each other. Each building is numbered and the first number tells you the coordinate quarter in which it belongs and the remaining two numbers tell you approximately how far away from the origin the building is located.

The Lungby Campus is filled with trees. Outdoor areas and even parking spaces are parks and there are trees also inside the buildings.

Even the parking space passing through the campus resembles a park

A five-kilometre jogging path goes round the campus

You can relax in the shade of trees even inside the buildings

There is plenty of construction work on the campus, however, construction sites are made interesting and interactive.

You can make your own works of art on the construction site wall by turning the tiles

You can peek into the construction site through openings on the wall or by climbing on top of the blocks

Campus corridors and lobbies are utilised as study facilities.

Couches on the corridor

University facilities have plenty of recreational space for students.

S-huset, the student house of DTU’s Polyteknisk Föreningen student union has pool tables, for example

Each campus quarter has a bar run by students. In the picture, Etheren bar of the Chemistry Department

Facilities also include games that develop intelligence and other skills.

There is a field in the courtyard of the main building for a popular drinking game

Enormous chess board in the library

Milja Asikainen

Board Member, International Affairs

Laajalahti toukokuu 2015.

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (2012) kartoitettiin edellisen kerran laajasti opiskelijoiden liikuntatottumuksia. Tuloksista kävi ilmi, että opiskelijoiden liikuntatottumuksissa oli huomattavia eroja. Opiskelijoista 24 % harrasti kuntoliikuntaa ainakin neljä kertaa viikossa, 36 % pari kolme kertaa viikossa ja joka kymmenes opiskelija ei liikkunut lainkaan. Samaisessa tutkimuksessa kartoitettiin myös opiskelijoiden toivomaa tuen tarvetta opintojen aikana. Tuloksena opiskelijat toivoivat tukea ja neuvontaa erityisesti sekä stressin- ja ajanhallinnan haasteiden että painonhallinnan ja liikunnan osa-alueilla. Voisiko stressin- ja painonhallinnan haasteilla olla yhteys? Voisiko liikunta auttaa painonhallinnan lisäksi myös stressinhallinnassa?

Liikunta. Siinäpä sana, mikä pitää sisällään lukemattoman monta tunnetta ja ajatusta. Monelle liikunta herättää positiivisia tunteita ja monelle jotain muuta. Osalle meistä liikunta on stressinpoistajista ehdoton ykkönen, kun taas toisille liikunta on stressinaiheuttajista ykkönen. Omia liikuntaan liittyviä ajatuksia, tunteita ja mielikuvia on aika ajoin mielenkiintoista tarkastella. Liikunko minä lainkaan? Liikunko liika tai miksi en liiku lainkaan ja miten se vaikuttaa terveyteeni? Haluaisinko elämääni jotain sellaista, mihin liike voisi olla lääke? Liikunko monipuolisesti ja itseäni kuunnellen, vai vedänkö liikunnan suhteen jatkuvasti ”överit”? Mitä liikkumisella pyrin saavuttamaan? Onko liikunta hyödyllistä ja palauttavaa, vai sisältääkö se vaatimuksia ja lunastamattomia lupauksia? Jos kehoni saisi päättää, miten se minua liikuttaisi?

Työikäisten kokemasta stressistä on tehty useita tutkimuksia ja eräässä tuoreimmista (Kettunen 2015) väitöskirjoista on todettu selkeä yhteys liikunnan positiivisilla vaikutuksilla stressinhallintaan. Hyvällä kunnolla ja liikunnalla todettiin olevan suuri merkitys koettuun työkykyyn sekä henkiseen hyvinvointiin. Mielenkiintoisia tuloksia. Äkkiseltään voisi ajatella, että vastaavia tuloksia voisi saavuttaa myös opiskelijaikäisten aikuisten keskuudessa.

Terveyttäkö liikunnasta?

Terveysliikunta käsitteenä tarkoittaa liikuntaa, jonka avulla ylläpidetään ja mahdollisesti edistetään tämänhetkistä terveyttä ja pyritään välttämään sairauksia. Liike on lääke – sanonta pitää usein paikkansa. Parhaimmillaan liikunta voi olla täsmälääke, jolla ehkäistään tai hoidetaan tiettyä oiretta tai sairautta, mutta ennen kaikkea se on yleislääke, jolla oikein annosteltuna voidaan vaikuttaa suotuisasti lähes kaikkiin elimistön toimintoihin.

UKK Instituutin laatimat terveysliikuntasuositukset suosittelevat 18–64 –vuotiaille aikuisille viikoittain useana päivänä tapahtuvaa peruskestävyyttä ja lihaskuntoa kehittävää harjoittelua. Käytännössä tämä tarkoittaa joko reipasta kestävyysliikuntaa ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa (esimerkiksi viidesti viikossa 30 minuuttia) tai rasittavampaa liikuntaa 1 tunti 15 minuuttia viikossa (esimerkiksi kolmesti viikossa 25 minuuttia). 30 minuutin liikunta voidaan jakaa myös useampiin, vähintään 10 minuutin jaksoihin. Reipasta kestävyysliikuntaa voi olla esimerkiksi reipas kävely, sauvakävely tai pyöräily (alle 20 km/t) ja rasittavaa juoksu, vesijuoksu, aerobic tai maastohiihto.  Lisäksi kaikille aikuisille suositellaan lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa – vaikkapa kuntosaliharjoittelua, jumppaa, venyttelyä tai tanssia – vähintään 2 kertaa viikossa.

Minne sitten sännätä?

Opiskeluliikuntapalveluita tarjoava Unisport, joka tarjoaa monipuolisia liikuntapalveluita useissa eri liikuntakeskuksissa pääkaupunkiseudulla. Lisäksi lukuisat opiskelijoiden liikuntayhdistykset voivat olla oiva väylä löytää tekemisen meininki lajin parissa. Samassa yhteydessä voi tulla löytäneeksi itselle sopivan yhteisön, missä lajiin perehtyminen on itsenäistä harjoittelua hauskempaa. Opiskelijoiden liikuntaliitto pyrkii edistämään opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia ja järjestää osaltaan monipuolista tapahtumia liikunnan ympärille.  Lähde siis rohkeasti tutustumaan kuntosalille, suunnistuksen iltarasteille tai jonkin liikuntayhdistyksen toimintaan. Tai kierrä kävellen, pyöräillen tai juosten Laajalahden lenkki ja käy morjestamassa kuvassa (alla) näkyviä rauhallisia otuksia. Tämäkin elämys on tarjolla ihan kivenheiton päässä Otaniemen kampukselta!

Muistuttelen teitä tässä yhteydessä, että YTHS:n toimipisteet palvelevat opiskelijoita pääkaupunkiseudulla kesäkuun ajan. Heinäkuussa toimipisteemme ovat suljettuina, jolloin akuuteissa tilanteissa voit olla yhteydessä kotikuntasi lähimmälle terveysasemallesi. Toimipaikkakohtaiset aukioloaikatiedot löydät YTHS:n sivuilta.

Laajalahti toukokuu 2015.

Seuraavan kerran YTHS blogi ilmestyy jälleen elokuussa. Elämyksellistä kesää!

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme.

Kesäterveisin,

Katariina

Terveydenhoitaja, YTHS Otaniemi.

Lauantaina 16.5. joukko innokkaita aaltolaisia kerääntyi AYY:n suurimman juhlatilan Smökin pihalle tonkimaan maata kuin pienet porsaat ikään. Talkoot mahdollisti pihasuunnittelun monitoimifirma Siisti Piha, ja polunpäällysteet ylioppilaskunnalle tarjosi Rudus.

Lähtötilanne
Puskittunut piha-alue hiekoitushiekalla päällystettyine ja mutaisine polkuineen on varsin lohduton näky. Eipä uskoisi kyseessä olevan ylioppilaskunnan tärkeimmän juhlatilan Smökin piha ja paraatipaikka, jolla vuosittain julistetaan mm.  Wappurieha.

Talkoot
Kymmenen aikaan aamulla parisenkymmentä urheaa talkoolaista oli jo saapunut Smökin edustalle. Musiikki laitettiin soimaan, aurinko paistoi ja tunnelma oli kesäisen puuhakas. Ahkeroijien mönkimistä ilahdutti Otaniemen ja myös Smökin vallanneet Ropecon -tapahtuma liveroolipelaajineen. Mikään ei nimittäin kannusta kaivamaan maasta parin sadan kilon painoista kiveä niinkuin Sauron ystävineen.

Suurin työmaa oli Smökin pihalta patiolle kulkeneen mutaisen polun parantaminen. Polkua ei alun perin oltu suunniteltu, vaan se oli siihen muodostunut aikojen saatossa juhlaväen haahuillessa pation ja pääoven välimaastossa. Tämä on sitä oikeasti osallistavaa maisema-arkkitehtuuria. Polku oli kapea ja mutainen, ja sen keskellä oli valtava polusta törröttänyt kivi. Reitti oli siis paitsi epäviihtyisä, myös esteellinen. Ensimmäinen askel reitin parantamisessa oli kaivaa ylös monen kymmenen kilon painoisia kivenmurikoita polun kohdalta ja sen ympäristöstä, ja siirtää ne viereiseen mäkeen reunustamaan kulkureittiä.

Maa-alueen tasoittamisen jälkeen erotettiin alueesta selkeä, noin kaksi metriä leveä, reitti patiolta etupihalle. Kulkureitti päällystettiin Ruduksen tarjoamalla kivituhkalla. Reitti rajattiin Siisti Pihalta saaduilla metallilistoilla, jotka pitävät polun reunat siisteinä siihen muutoin levittäytyvästä kasvustosta. Listat osoittautuivat erittäin helppokäyttöisiksi, ja niitä päätettiin ostaa lisää myös alueen muiden kulkureittien parantamiseen. Listoja saa toistaiseksi Suomessa ainoastaan Siisti Pihan valikoimasta. Päivän mittaa piha-aluetta perattiin pusikoista, ja näin raivattiin tilaa myös uudelle terassialueelle, joka on tällä hetkellä suunnittelun alla.

Mitä seuraavaksi
Smökin piha ei kuitenkaan ole valmis! Parannetun kulkureitin molemmin puolin suunnitellaan istutuksia, jotka tullaan toteuttamaan kesän aikana. Lisäksi koko laajan piha-alueen kokonaissuunnitelma pyritään saamaan arkkitehtuurin laitoksen kurssityöksi. Jo nyt pihalle on ideoitu paitsi uutta terassia ja nuotiopaikkaa, myös beach volley -kentän yhteyteen rakennettavaa katsomoa, joka kurkottaisi patiolle nykyään pusikkoisen mäen yli. Kaiken kaikkiaan talkoopäivä muistutti jälleen kerran, että tästä yhteisöstä löytyy mahtavaa energiaa ja innostusta yhteisten alueiden parantamiseen.

Jos mielessäsi heräsi, tai on aiemmin herännyt, ideoita Smökin tai muiden Otaniemen ulkoalueiden parantamiseksi, ota rohkeasti yhteyttä hallitusvastaava Santeri Nuotioon (santeri.nuotio(at)ayy.fi).